Puolustuksen puheenvuoro 18.11.

Paras ja ainoa syy matkustaa Ateenaan on se, ettei kumpikaan meistä ole koskaan käynyt siellä. Tämän huutavan vääryyden korjaamiseksi varasimme lennot ja hotellin Ateenasta ja läksimme tutustumaan kylään. Finnairin lentäjälakko aiheutti hieman jännitystä matkan suhteen, mutta onneksi lakko ehti loppua päivää ennen meidän ensimmäistä lentoa, ja onneksi tämä lento päätettiin toteuttaa.

Emme ole tehneet tälle reissulle oikeastaan minkäänlaisia suunnitelmia nähtävyyksien tahi muidenkaan aktiviteettien suhteen. Juuri eilen juttelimme siitä, ettei kummallakaan ole tiedossa edes sitä, miten me taiomme itsemme järkevästi ja ilman ryöstämistä/taskuvarkaita itsemme lentokentältä hotellille. Tietysti aina on mahdollisuus tunkea euronippua jonkun taksisuharin kasvojen eteen ja mennä turistihinnoitetulla megalomaanisen kalliilla yksityisautolla hotellille. Onneksi nyt lentokentällä ymmärrettiin tarkistaa se, missä päin Ateenaa meidän hotelli on.. Jälleen kerran extreme pukkaa väkisinkin läpi.

18.11. Ensimmäinen päivä reissussa.

Kellon kilautettua kahdeksan aamutuimaan pakkasimme pienen koiran ja matkalaukut autoon ja lähdimme huristelemaan kohti etelää. Pikkurekku-poloinen pudotettiin jo alkumatkasta mummon hellään - ja takuulla ravitsevaan - hoitoon ja itse jatkoimme 600 km pidemmälle. Koko matkan ajan vihmoi lunta, räntää ja lopuksi kehäteiden sisäpuolella myös silkkaa vettä, blaah.


Neljän aikaan leiriinnyimme lentokentän vieressä olevaan Cumulukseen. Tämä oli kuulemma kaikista halvin huone, mitä ikunakuunanakuna on ollut tarjolla arkipäivisin, ja syynkin näkee. Hotellissa tehdään remonttia, eli yli puolet parkkipaikoista on työmaan alla ja huone on suoraan 70-luvulta kaksiosaisine hanoineen ja psykedeelisine väreineen. Mutta on tässä hotellissa paljon hyvääkin, hisseissä on vallan mainiot kuvat seinillä ja edelliskerralla (5v sitten) me saimme kaivattua pekonia aamupalalla kun hoksasimme pyytää. Ja nukkumatti tulee varmasti käymään tässäkin osoitteessa, jahka maltan hetken sitä odottaa.


Kävimme vielä illan ratoksi kulttuuritalolla fanittamassa universumin hienointa country-laulajaa. Toby Keith veti läpi upean konsertin ja stetsonit ja hapsuliivit heiluen ihmiset nauttivat hyvästä musiikista. Ennen keikkaa oli myös nautintoa ilmassa, söimme hyvin illallisen erittäin mukavassa paikassa kulttuuritalon naapurissa. Porvoonkatu 19:ssa olevassa ihanassa ja somassa Weeruska-ravintolassa. Hyvä ruoka, parempi mieli. Oli ilo seurata tarjoilijana toimineen, hieman vanhemman herrasmiehen toimintaa, hänellä näytti homma luistavan vallan mainiosti.
Meidän pitäisi laskeutua Ateenaan vähän puolen päivän jälkeen ja keksiä keino päästä lentoasemalta hotellille.